Strategia

Veej’jakaja ry:n maaseudun paikallinen kehittämisstrategia 2014-2020

(ALLA TIIVISTELMÄ, TÄSTÄ AUKEAA KOKO STRATEGIA-ASIAKIRJA.)

VISIO ALUEESTA VUONNA 2020

Veej’jakaja ry:n alueen kylissä ja kuntataajamissa asuu aktiivisia ja tyytyväisiä lapsiperheitä toimivien peruspalveluiden piirissä yhteisöllisessä ja luonnonläheisessä ympäristössä, jossa harrastukset löytyvät läheltä ja sukupolvien kohtaaminen on ongelmatonta. Maaseudulla on monipuolista yritystoimintaa, ja vapaa-ajan asukkaat ovat sitoutuneet paikallisiin yhteisöihin tuoden lisäväriä avoimeen ja verkostoituneeseen yhteistoimintaan.

STRATEGISET PAINOPISTEALUEET

Strategiavalmisteluprosessiin, päättyneen ohjelmakauden kokemuksiin ja nelikenttäanalyysiin perustuen nostamme neljä teemaa kehittämisen strategisiksi painopistealueiksi. Painopistealueilla edistämme älykkään, osallistavan ja kestävän kasvun tavoitteita. Innovatiivisten toimien tukeminen, ilmastonmuutokseen varautuminen ja sen hillitseminen sekä ympäristön huomioiminen ja hyödyntäminen kestävällä tavalla toiminnassa ovat läpileikkaavia teemoja. Strategiamme toteuttaa EU:n maaseudun kehittämisen sosiaalisen osallisuuden, köyhyyden vähentämisen ja taloudellisen kehityksen sekä osaamisen ja innovaatioiden edistämisen tavoitteita.

 1. MAASEUTUASUMISEN EDISTÄMINEN

Alueen asutus on harvaa, mutta suhteellisen tasaisesti jakautunutta. Haluamme edistää maaseudulla asumista yksilön valinnan vapauden säilyttämisen, toimivan perusinfrastruktuurin, julkisen ja yksityisen talouden kestävyyden ja maaseudun vetovoimaisuuden säilyttämiseksi. Vain elävä kulttuurimaisema on houkutteleva toimintaympäristö. Maaseutuasumisen tulee pysyä varteenotettavana vaihtoehtona asumiselle kaupungeissa, joissa asumisen kustannukset ja asuntojen saatavuus eivät välttämättä vastaa perheiden tuloja tai tilan tarvetta. Maaseutuasuminen ei aiheuta tiiviiseen kaupunkirakenteeseen verrattuna ilmastonmuutoksen kannalta merkittävää lisärasitusta. Viimeisimpien tutkimusten valossa maaseutuasumisen kasvihuonekaasupäästöt eivät eroa merkittävästi kaupunkiasumisesta, vaan keskeisin tekijä on aina henkilökohtainen kulutustaso asumismuodosta ja aluerakenteesta riippumatta.

Osa-aika-asukkaiden viettämä aika alueella on kasvussa, ja heidän sitouttamisensa oman viipymäalueensa maaseudun kehittämiseen on ratkaisevan tärkeää yhteisöjen tulevaisuuden toiminnallisuuden kannalta. Yhteisöjen elinvoimaisuus perustuu avoimuuteen, ulkopuolelta tulevien vaikutteiden omaksumiseen ja uusien toimijoiden hyväksymiseen. Toiminnallisuuden lisäksi haluamme edistää osa-aika-asukkaiden sitouttamista maaseudun asuttuna säilymisen vuoksi. Toimet, jotka edistävät muutoksia asumisen ja vapaa-ajan vieton tavoissa neutraloivat nykyisen taantuvan väestökehityksen luomaa uhkaa maaseudun elinvoimaisuudelle. Tällä painopistealueella haluamme edistää kestävän kehityksen mukaisen maaseuturakentamisen, -asumisen ja työnteon uusien ratkaisujen etsimistä ja kokeiluja. Samalla haluamme tukea maaseudun vakinaisten asukkaiden ja osa-aika-asukkaiden sitouttamista alueensa kehitykseen ja keskinäistä järjestäytynyttä yhteistyötä edistävien innovatiivisten toimintamuotojen kehittämistä.

2. MAASEUDUN ELINKEINORAKENTEEN MONIPUOLISTAMINEN

Toiminta-alueen maaseudun elinkeinorakenne ei lähtökohtaisesti ole hälyttävän yksipuolinen. Alkutuotanto on maan keskiarvoon verrattuna merkittävämmässä asemassa, palveluissa julkisen sektorin osuus työllisyydestä on maan keskitasoa korkeampi, ja jalostuksella on alueella maan keskiarvoa suurempi merkitys. Maaseudun asukkaiden tulonlähteet vaihtelevat metsästä, maasta ja vesistöistä saatavien raaka-aineiden myynnistä ja jalostamisesta sähköiseen kaupankäyntiin ja kansainvälisiin asiantuntijapalveluihin. Monipuolistaminen tässä tarkoittaa mm. maa- ja metsätilojen alkutuotteiden jatkojalostamista ja erilaisten täydentävien tulonlähteiden luomista perusmaa- ja metsätalouden rinnalle. Etelä-Savossa on Uudenmaan rinnalla suhteellisesti eniten monialaisia maatiloja. Tyypillisimpiä lisätulon lähteitä ovat koneurakointi ja maatilamatkailu. Maaseutu on kuitenkin yrittämisen ja asumisen paikka tilattomillekin. Vapaa-ajan asukkaiden kasvavaan kysyntään vastaaminen, kansainvälistyminen, luonto- ja green care -matkailutuotteiden luominen, sähköisen kaupankäynnin kehittäminen, luomun erityiskäytön lisääminen ja nuorten yrittäjyys ovat tärkeitä alueen luontaisiin vahvuuksiin nojaavia kehittämisen osa-alueita.

Yrittäjyys on tulevaisuudessa yhä useammalle osittainen tai pääasiallinen toimeentulon hankkimisen tapa. Perinteisesti yrittämisestä puhuttaessa korostetaan usein riskejä ja menetettäviä etuuksia. Ilman mainintaa jää usein suunnittelun vapaus, itsenäisyys ja työnteon palkitsevuus. Yrittäjyyskasvatusta ja tiedottamista tarvitaan uusien yrittäjäpolvien synnyttämiseksi. Yrittäjyys on asenne työntekoon, ja yrittäjäasenteella toimiva työntekijä on yritykselle korvaamaton resurssi. Yrittäjyys ei katso ikää, ja laskelmoituun riskinottoon tulisi kannustaa niin nuoria kuin aikuisiakin. Yrittää voi monella tavoin, osuuskuntayrittäminen on helppo tapa kokeilla oman palvelun tai osaamisen kysyntää, senioriyrittäjyys on tulevaisuudessa mahdollisuus ikääntyvän mutta hyväkuntoisen väestönosan suunnitellessa mielekästä sisältöä eläkepäiviin. Konsultointi, vähittäiskauppa, hoivapalvelut ja seikkailut yksin tai yhdistettynä voi olla tulevaisuudessa maaseudulle tyypillisen monialayrittäjyyden kuva. On yrittäjiä ja on niitä, jotka haluaisivat olla yrittäjiä. Yrittäjäksi voi tulla monella tavoin, samoin yrittää voi monella tavoin. Tällä painopistealueella haluamme kannustaa uusien toimintamallien ja mahdollisuuksien etsimiseen ja kokeiluihin ja samalla edistää maaseudun elinkeinorakenteen monipuolistamista, työnteon uusia muotoja ja yrittäjyyttä eri muodoissaan.

3. TURVALLISEN JA PUHTAAN YMPÄRISTÖN HYÖDYNTÄMINEN

Maaseutu tarjoaa parhaimmillaan yritysten palveluiden tuotteistamiselle ympäristön, johon voidaan yhdistää luonnon puhtaus, hiljaisuus, kiireettömyys ja fyysinen turvallisuus. Tuotteistamisen tulee perustua vahvasti alueen luonto- ja kulttuuriarvoihin, jotka eroavat jo mielikuvatasolla selkeästi kaupunkimaisten taajamien tai suurkaupunkien arkiympäristöstä. Vapaa-ajan viettäjälle luonto on voimaannuttava ja palauttava elementti. Ohjelmapalveluyrittäjälle alueen metsät ja vesistöt tarjoavat seikkailuympäristön, luontohoivayrittäjälle elämänrytmin hidastustrendien ja green care –ajattelun yleistyessä monien tuotteiden lähteen. Sama luonto on mahdollisuus elintarvikkeiden jalostukselle, jossa alueen perinne luonnonmukaisen tuotannon edelläkävijänä antaa luontaista uskottavuutta markkinointiin. Tällä painopistealueella haluamme edistää monialaisen tuotteistamisen lisäksi kansainvälisille markkinoille hakeutumista ja verkostoitumista.

4. NUORTEN SITOUTTAMINEN KOTISEUTUNSA KEHITYKSEEN

Nuoriso on vaativaa ja edellyttää maaseudullakin viipyäkseen monipuoliset ja nykyaikaiset palvelut, tietoliikenneyhteydet ja välineet. Lapsuuskodissa rahoituksellinen ja toiminnallinen vastuu tyydyttävän elinympäristön järjestämisestä nuorelle on aluksi tyypillisesti vanhemmilla. Iän mukanaan tuomissa murroksissa nuori ottaa toiminnallisen vastuun itselleen ja jättää usein rahoituksellisen vastuun vielä vanhemmilleen. Seuraava looginen askel on myös rahoituksellisen vastuun ottaminen. Nuoret ovat tässä vaiheessa usein muuttaneet pois kotoaan, toiselle paikkakunnalle ammattiin opiskelemaan ja omaa perhettä perustamaan. Maaseudun elinvoimaisuuden kannalta on olennaista, että ammatin, perheen ja työpaikan löytänyt aikuistunut nuori kokee kotiseutunsa varteenotettavana asumisen ja yrittämisen paikkana. Paluumuutto on paras vastalääke maaseutua vaivaavalle asukasmäärän ja aktiivisten vaikuttajaryhmien vähenemiselle. Nuorille tulisi jo varhaisessa vaiheessa muodostua positiivinen mielikuva kotiseudun tarjoamista mahdollisuuksista ja vahva tarve ottaa toiminnallista ja rahoituksellista vastuuta sen kehityksestä. Kysymys ei ole yksin siitä, mitä kotiseutu voi tarjota nuorelleen, vaan myös siitä, mitä nuori voi tarjota kotiseudulleen. Tällä painopistealueella haluamme tukea ja kannustaa ikä- ja väestöryhmärajat ylittävää vuorovaikutusta ja yhteistyötä luovien uusien toimintamallien kehittämistä.

 

Yhteystiedot

Anssi Gynther
toiminnanjohtaja
anssi.gynther@veejjakaja.fi
p. 0440 155 222
• Yleishyödylliset hankkeet
• Kansainväliset hankkeet
• Yritysrahoitus

Kristiina Asikainen
talouspäällikkö
kristiina.asikainen@veejjakaja.fi
p. 0440 155 223
• Maksatusasiat

Vesa Rouhiainen
hankeneuvoja
vesa.rouhiainen@veejjakaja.fi
p. 0440 155 219
• Yleishyödylliset hankkeet
• Hankeneuvonta

Käyntiosoite
Paukkulantie 22
50170 Mikkeli
Paukkulinnan Pääskynpesä
H-rakennus 2. kerros