Kerää vain sellaisia henkilötietoja, jotka ovat välttämättömiä hankkeen toteuttamiselle, esimerkiksi tilaisuuden osallistujien tiedot, talkootyölistat tai maksuhakemuksen liitteenä toimitettavat palkkatiedot.
Sinulla on oikeus hanketoimijana käsitellä näitä tietoja ja tallentaa ne Hyrrään.
Perusteena on Maaseutuviraston määräys 53/15 kehittämishanketuen, maaseudun yritystuen ja toimintaryhmän toimintarahan maksun hakemisesta.

Lisäksi yhteistyöhankkeita tietosuojakysymykset koskevat järjestettävien tilaisuuksien osalta.

Jos hankkeessa ei kerätä eikä käsitellä henkilötietoja, tietosuojavelvoitteet eivät koske hanketta.

Katso ohje  Tietosuojaohjeita hanketoimijoille.pdf
(avautuu uuteen ikkunaan)

Leader-hankkeiden toteuttajien työ helpottuu, kun yleishyödyllisten investointihankkeiden maksun haku muuttuu aiempaa yksinkertaisemmaksi. Hankkeessa, jonka lopputulos voidaan helposti todistaa, ei vaadita enää kuitteja kustannusten todentamiseksi. Tuki maksetaan, kun tukipäätöksen mukainen tavoite on saavutettu ja toimenpide toteutettu. Esimerkiksi jos kyläyhdistys rakentaa laavun, investoinnin toteutuminen voidaan todentaa valokuvalla rakennetusta kohteesta.

Tätä menettelyä kutsutaan kertakorvaukseksi ja sitä sovelletaan uusiin hankkeisiin, joita haetaan 27.9.2018 ja sen jälkeen. Kertakorvausmalli pitää valita jo hankkeen hakuvaiheessa. Hakemuksen voi tehdä Hyrrä-asiointipalvelussa.

Sopisiko kertakorvaus hankkeeseesi?

Kertakorvausmallia kannattaa käyttää hankkeessa, jossa on selkeä ja helposti todennettava lopputulos ja on varmaa, että hanke toteutuu suunnitelman mukaisesti. Julkisen tuen osuus saa olla enintään 100 000 euroa. Laadi hankesuunnitelma huolellisesti ja kartoita hankintojen hintataso hakuvaiheessa.

Toteuta hanke suunnitelman mukaisesti – muutoksia ei voi tehdä. Ainoastaan toteutusaikaan voi saada jatkoa perustellusta syystä. Kun haet tuen maksuun, esitä saavutettu lopputulos raportissa esimerkiksi kuvien avulla.

Yksinkertaisemmat menettelyt yleistynevät

Uuden menettelyn taustalla on EU-säädösten muutos, joka mahdollistaa yksinkertaisempien toimintatapojen käyttöönoton maaseuturahaston hankkeissa. Kertakorvausmenettelyä sovelletaan ensin yleishyödyllisiin investointeihin, koska se soveltuu niihin parhaiten. Käyttöä laajennetaan kokemusten karttuessa.

Tämäntyyppiset yksinkertaisemmat ja tulosperusteiset menettelyt tulevat todennäköisesti yleistymään tulevalla EU-rahoituskaudella eli 2020-luvulle siirryttäessä. Rakennerahastohankkeissa menettelyjä on sovellettu jo aiemmin ja niistä on saatu hyviä kokemuksia.

Lähde: www.maaseutu.fi

Aika: tiistai 30.10.2018 klo 17.00 alkaen

Paikka: Partaharjun toimintakeskus, Partaharjuntie 361, Pieksämäki (www.partaharju.info).

Tilaisuus on avoin hankkeen teemasta kiinnostuneille. Illan aikana alustetaan aiheeseen, linjataan reitin kulkua Pieksämäen/Veej´jakajan seudulla sekä hahmotellaan reittiin liitettävissä olevaa palvelu-, nähtävyys- ja ohjelmatarjontaa uusien mahdollisuuksineen. Ilmoittautumiset 26.10.2018 mennessä https://bit.ly/2NWwdcG

 Pyhän Olavin mannerreitti -hanke alkoi syyskuussa 2017. Turun yliopiston Brahea-keskuksen koordinoiman kaksivuotisen hankkeen tavoitteena on luoda Suomeen Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitti, joka kulkee Turusta sisämaan kautta itärajalle. Sieltä reitin on suunniteltu jatkuvan omana hankkeena Novgorodiin. Vaellusreitti alkaa Norjan Trondheimista ja kulkee jo yhtenäisenä läpi Ruotsin. Parhaillaan reittiä tuodaan St Olav Waterway -hankkeen (www.st-olav.com, Central Baltic, Åbo Akademi) toimesta saariston kautta Manner-Suomeen.

Mannerreitti kulkee kahdeksan Leader-alueen kautta (Varsin Hyvä ry, Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry, Ravakka ry, Karhuseutu ry, Joutsentenreitti ry, Linnaseutu ry, Päijänne-Leader ry, Veej´jakaja ry). Reitin kiintopisteinä toimivat Pyhän Olavin kirkot Lemussa (Masku), Yläneellä (Pöytyä), Kalannissa (Uki), Lappi (Rauma), Ulvilassa, Tyrväällä (Sastamala), Kalvolassa (Hämeenlinna) ja Sysmässä. Kaikilla alueilla järjestetään vastaava tilaisuus vuoden 2018 aikana. Hanke on rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020.

Ohjelma

17.00    Kahvit

17.15     Pyhän Olavin mannerreitti -hanke, Sami Tantarimäki, suunnittelija, Brahea

Olavi Pyhän elämä, kultti, merkitys – ja vaellusreitistön synty, Aaro Söderlund, arkkitehti ja tiedetoimittaja

Katsaus paikalliseen historiaan, Asko Hankilanoja

Laajentuva VedenjakajaReitistö ja lisätty luontokokemus, Markus Sjöberg, hanketyöntekijä

19.00     Ideoita ja ajatuksia reitistä (ryhmissä), Sami Tantarimäen ja Heli Branderin johdolla

20.15    Illan yhteenveto & Pyhän Olavin reitin jatkoaskeleet Veej´jakajan alueella

Tervetuloa!

www.pyhanolavinmannerreitti.fi

Amaze Me Leader -Change makers on maaseudun kehittämishanke, joka kasvattaa nuorten tietoisuutta Leader-toimintatavasta ja sitouttaa nuorisoa paikallisen maaseudun kehittämiseen kansainvälisin vivahtein, elämyspedagogisin keinoin ja kokemuksin.

Hankkeessa, jossa myös Veej’jakaja ry on mukana, on järjestetty 2 kansainvälistä leiriä. Vuonna 2017 osallistujat kiertelivät Saimaan alueella. Vuoden 2018 leiri järjestettiin Skotlannissa. Syyskuun lopulla nuoret kävivät lävitse matkan antia ja kohtasivat itäsuomalaisia päättäjiä Mikkelin Kyyhkylässä järjestetyssä seminaarissa sekä esittivät ideoita maaseudun kehittämiseksi.

Maaseutukuriirista löytyy tarkemmin viikonlopun tilaisuudesta: Nuoret ideoivat baariauton ja webnuorisotilan korvaamaan vähaistä julkista liikennettä

Veej’jakaja ry:n hallitus kokoontuu ti 16.10.2018. Kokouksen käsiteltäviksi tarkoitetut hankehakemukset tulee olla valmiina Hyrrässä 2.10.2018.

https://hyrra.mavi.fi/login.html