”Kuittirumba” helpottuu – maksun hakemiseen kevennettyjä menettelyjä
12.10.2018Leader-hankkeiden toteuttajien työ helpottuu, kun yleishyödyllisten investointihankkeiden maksun haku muuttuu aiempaa yksinkertaisemmaksi. Hankkeessa, jonka lopputulos voidaan helposti todistaa, ei vaadita enää kuitteja kustannusten todentamiseksi. Tuki maksetaan, kun tukipäätöksen mukainen tavoite on saavutettu ja toimenpide toteutettu. Esimerkiksi jos kyläyhdistys rakentaa laavun, investoinnin toteutuminen voidaan todentaa valokuvalla rakennetusta kohteesta.
Tätä menettelyä kutsutaan kertakorvaukseksi ja sitä sovelletaan uusiin hankkeisiin, joita haetaan 27.9.2018 ja sen jälkeen. Kertakorvausmalli pitää valita jo hankkeen hakuvaiheessa. Hakemuksen voi tehdä Hyrrä-asiointipalvelussa.
Sopisiko kertakorvaus hankkeeseesi?
Kertakorvausmallia kannattaa käyttää hankkeessa, jossa on selkeä ja helposti todennettava lopputulos ja on varmaa, että hanke toteutuu suunnitelman mukaisesti. Julkisen tuen osuus saa olla enintään 100 000 euroa. Laadi hankesuunnitelma huolellisesti ja kartoita hankintojen hintataso hakuvaiheessa.
Toteuta hanke suunnitelman mukaisesti – muutoksia ei voi tehdä. Ainoastaan toteutusaikaan voi saada jatkoa perustellusta syystä. Kun haet tuen maksuun, esitä saavutettu lopputulos raportissa esimerkiksi kuvien avulla.
Yksinkertaisemmat menettelyt yleistynevät
Uuden menettelyn taustalla on EU-säädösten muutos, joka mahdollistaa yksinkertaisempien toimintatapojen käyttöönoton maaseuturahaston hankkeissa. Kertakorvausmenettelyä sovelletaan ensin yleishyödyllisiin investointeihin, koska se soveltuu niihin parhaiten. Käyttöä laajennetaan kokemusten karttuessa.
Tämäntyyppiset yksinkertaisemmat ja tulosperusteiset menettelyt tulevat todennäköisesti yleistymään tulevalla EU-rahoituskaudella eli 2020-luvulle siirryttäessä. Rakennerahastohankkeissa menettelyjä on sovellettu jo aiemmin ja niistä on saatu hyviä kokemuksia.
Lähde: www.maaseutu.fi
Pyhän Olavin mannerreitin esittely- ja suunnitteluilta Pieksämäellä 30.10.
11.10.2018Aika: tiistai 30.10.2018 klo 17.00 alkaen
Paikka: Partaharjun toimintakeskus, Partaharjuntie 361, Pieksämäki (www.partaharju.info).
Tilaisuus on avoin hankkeen teemasta kiinnostuneille. Illan aikana alustetaan aiheeseen, linjataan reitin kulkua Pieksämäen/Veej´jakajan seudulla sekä hahmotellaan reittiin liitettävissä olevaa palvelu-, nähtävyys- ja ohjelmatarjontaa uusien mahdollisuuksineen. Ilmoittautumiset 26.10.2018 mennessä https://bit.ly/2NWwdcG
Pyhän Olavin mannerreitti -hanke alkoi syyskuussa 2017. Turun yliopiston Brahea-keskuksen koordinoiman kaksivuotisen hankkeen tavoitteena on luoda Suomeen Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitti, joka kulkee Turusta sisämaan kautta itärajalle. Sieltä reitin on suunniteltu jatkuvan omana hankkeena Novgorodiin. Vaellusreitti alkaa Norjan Trondheimista ja kulkee jo yhtenäisenä läpi Ruotsin. Parhaillaan reittiä tuodaan St Olav Waterway -hankkeen (www.st-olav.com, Central Baltic, Åbo Akademi) toimesta saariston kautta Manner-Suomeen.
Mannerreitti kulkee kahdeksan Leader-alueen kautta (Varsin Hyvä ry, Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry, Ravakka ry, Karhuseutu ry, Joutsentenreitti ry, Linnaseutu ry, Päijänne-Leader ry, Veej´jakaja ry). Reitin kiintopisteinä toimivat Pyhän Olavin kirkot Lemussa (Masku), Yläneellä (Pöytyä), Kalannissa (Uki), Lappi (Rauma), Ulvilassa, Tyrväällä (Sastamala), Kalvolassa (Hämeenlinna) ja Sysmässä. Kaikilla alueilla järjestetään vastaava tilaisuus vuoden 2018 aikana. Hanke on rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020.
Ohjelma
17.00 Kahvit
17.15 Pyhän Olavin mannerreitti -hanke, Sami Tantarimäki, suunnittelija, Brahea
Olavi Pyhän elämä, kultti, merkitys – ja vaellusreitistön synty, Aaro Söderlund, arkkitehti ja tiedetoimittaja
Katsaus paikalliseen historiaan, Asko Hankilanoja
Laajentuva VedenjakajaReitistö ja lisätty luontokokemus, Markus Sjöberg, hanketyöntekijä
19.00 Ideoita ja ajatuksia reitistä (ryhmissä), Sami Tantarimäen ja Heli Branderin johdolla
20.15 Illan yhteenveto & Pyhän Olavin reitin jatkoaskeleet Veej´jakajan alueella
Tervetuloa!
Nuorten näkemyksiä maaseudun kehittämisestä: webnuorisotila ja baariauto
05.10.2018Amaze Me Leader -Change makers on maaseudun kehittämishanke, joka kasvattaa nuorten tietoisuutta Leader-toimintatavasta ja sitouttaa nuorisoa paikallisen maaseudun kehittämiseen kansainvälisin vivahtein, elämyspedagogisin keinoin ja kokemuksin.
Hankkeessa, jossa myös Veej’jakaja ry on mukana, on järjestetty 2 kansainvälistä leiriä. Vuonna 2017 osallistujat kiertelivät Saimaan alueella. Vuoden 2018 leiri järjestettiin Skotlannissa. Syyskuun lopulla nuoret kävivät lävitse matkan antia ja kohtasivat itäsuomalaisia päättäjiä Mikkelin Kyyhkylässä järjestetyssä seminaarissa sekä esittivät ideoita maaseudun kehittämiseksi.
Maaseutukuriirista löytyy tarkemmin viikonlopun tilaisuudesta: Nuoret ideoivat baariauton ja webnuorisotilan korvaamaan vähaistä julkista liikennettä
Hallituksen kokoukseen 16.10. tulevat hankkeet Hyrrään 2.10.2018 mennessä
10.09.2018Veej’jakaja ry:n hallitus kokoontuu ti 16.10.2018. Kokouksen käsiteltäviksi tarkoitetut hankehakemukset tulee olla valmiina Hyrrässä 2.10.2018.
Maaseutukuriirin lehti 2018 digilehtenä
10.09.2018Digilehti Maaseutukuriiri 2018
Etelä-Savon maaseutuohjelmien tiedotuslehti 2018 on jaettu myös Postissa viikolla 36.
Saitko lehden postissa?
Jos et, niin ota yhteyttä Tiina Judéniin p. 0440 1559 92 tai tiina.juden@maaseutukuriiri.fi