Maa- ja metsätalousministeriö, Ruokavirasto ja Leader-ryhmät allekirjoittivat sopimukset, jotka koskevat maaseudun paikallisten kehittämisstrategioiden toteuttamista. Sopimuksissa sovitaan ryhmien, ministeriön ja Ruokaviraston välisestä yhteistyöstä vuosille 2023-2027.

Kaikki Suomen 52 paikallista Leader-ryhmää allekirjoittivat oman sopimuksensa ohjelmakaudelle 2023-2027 Säätytalolla. Leader-ryhmät ovat maaseudun kehittämisyhdistyksiä, joissa ovat mukana alueen asukkaat ja aluetta kehittävät yhteisöt, kuten järjestöt ja alueen kunnat. Paikallisilla toimilla parannetaan maaseudun elinvoimaisuutta, kehitetään paikallisia palveluja ja elinkeinoja, tuetaan mikroyrityksiä ja yrittäjyyttä. Leader-ryhmät myöntävät EU-rahoitusta maaseudun kehittämishankkeisiin ja yritystukiin oman paikallisen kehittämisstrategiansa mukaisesti.

Tunnelmaltaan innostuneessa allekirjoitustilaisuudessa maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen ja kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio puhuivat paikallisten toimijoiden merkityksestä maaseudun elinvoimaisuuden edistäjinä.

”Leader-toiminta on lunastanut paikkansa aluekehittäjänä. Paikalliset toimet edistävät paitsi ihmisten myös ympäristön hyvinvointia, luonnon monimuotoisuutta ja ilmastonmuutoksen hillintää. Leader kannustaa ja antaa välineitä maaseudun asukkaille aktiiviseen toimintaan. Se vahvistaa osaltaan demokratiaa”, Kurvinen lausui.
”Arvostan todella paljon Leader-hallitusten työtä oman alueenne kehittäjinä, verkostoina ja alustoina”, Kurvinen jatkoi kiitellen puheensa lopuksi.

Kansliapäällikkö Husu-Kallio nosti puheessaan esiin Leader-työn edistyksellisyyden.

”Suomi on Leader-toiminnan todellinen edelläkävijä. Se näkyy tänäänkin kyvyssä yhdistää osaaminen ja asiantuntemus oman alueen tarpeisiin.”

Kuvassa vasemmalta: maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, Veej’jakaja ry:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Isokääntä, Veej’jakaja ry:n toiminnanjohtaja Anssi Gynther ja Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen. (Kuva: Satu Mali)

Leader-ryhmiä on kaikilla Suomen maaseutualueilla, ja Leader-rahoituksen piirissä on yhteensä runsaat 2,5 miljoonaa maaseutuasukasta.

Leader-ryhmien puheenvuorossa Päijänne-Leaderin puheenjohtaja Tuomas Nummela puhui yhteistyön ja yhteisöjen tärkeydestä. ”On tärkeää panostaa maaseudun yhteisöihin, jotta maaseudulla säilyy vahva yhteenkuuluvuuden tunne sekä yhdessä tekemisen kulttuuri. Yhteistyö on valtava voimavara, jota on syytä vaalia.”

Nummela peräänkuulutti myös Leader-ryhmien roolia uudistajana. ”Toimintamme tulee olla elinvoimaisen maaseudun mahdollistaja ja innovatiivinen uudistaja.”

Leader-toiminnalla eli yhteisölähtöisellä paikallisella kehittämisellä toteutetaan osaltaan Suomen EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa, mikä pitää sisällään myös maaseudun kehittämisen. Leader-toiminnan rahoitus koostuu EU:n maaseuturahaston, valtion ja kuntien rahoituksesta. Mukana on aina myös hakijoiden yksityistä rahoitusta.

Leader-toiminnan julkinen rahoitus on viisivuotiskaudelle 230 miljoonaa euroa. Yhden ryhmän saama julkinen rahoitus vaihtelee 2,6-8,3 miljoonan euron välillä. Alueittain rahoitus vaihtelee 8 miljoonan ja 28 miljoonan euron välillä.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Laura Jänis, maa- ja metsätalousminiteriö puh. 029 5162090, sähköposti laura.janis(at)gov.fi

Lähde: Leader-ryhmät allekirjoittivat sopimukset MMM:n ja Ruokaviraston kanssa – Maa- ja metsätalousministeriö

Komission Smart Rural 21 -hanke on julkaissut Älykäs kylä -oppaan

Oppaasta käy hyvin ilmi, että älykkäät kylät eivät ole pelkästään teknologiaa. Älykkäitä kyliä voi maantieteellisesti katsottuna ymmärtää kylänä, (bio)paikkana tai esim. maantieteellisenä kokonaisuutena, jossa vastataan selkeään haasteeseen (esim. jokivarren ongelmat) uudenlaisin tai innovaatiivisin menetelmin. Toisaalta Älykkäitä kyliä katsotaan konseptina tai menetelmänä, jossa pyöreään pöytään tuodaan kumppanuutta, yhteistyötä ja uusia tuulia. Käyttäkää opasta soveltaen siinä olevia mietteitä omien tarpeiden mukaan.

Toivottavasti opas antaa lisää avaimia älykkäiden kylien ymmärtämiseen ja kehittämiseen.

Linkki oppaaseen.

Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt 52 Leader-ryhmää eli paikallista toimintaryhmää rahoituskaudelle 2023–2027. Päätöksellä ministeriö osoitti Leader-ryhmille maaseudun paikalliseen kehittämiseen 223 miljoonaa euroa.

Leader-toiminnalla eli yhteisölähtöisellä paikallisella kehittämisellä toteutetaan osaltaan Suomen CAP-suunnitelmaa. Paikallisilla toimilla parannetaan maaseudun elinvoimaisuutta, kehitetään paikallisia palveluja ja elinkeinoja, tuetaan mikroyrityksiä ja yrittäjyyttä ja lisätään osallisuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Leader-toiminta on ihmisten ja yhteisöjen aktivointia ja neuvontaa sekä rahoitusta ideoiden toteuttamiseksi. Leader-toiminnan rahoitus CAP-suunnitelmassa on 230 miljoonaa euroa, josta 43 prosenttia tulee EU:lta, 37 prosenttia valtiolta ja 20 prosenttia Leader-alueiden kunnilta. Seitsemän miljoonaa euroa jaetaan myöhemmin kauden aikana.

Leader-ryhmät rahoittavat oman paikallisen kehittämisstrategiansa mukaisia kehittämishankkeita ja yritystukia. Lisätietoa Leader-rahoituksesta saa oman alueen Leader-ryhmästä.

Lähde: 223 milj. euroa maaseudun paikalliseen kehittämiseen – MMM hyväksyi Leader-ryhmät kaudelle 2023–2027 – Maa- ja metsätalousministeriö

Rahoitusten haku käynnistyy näillä näkymin keväällä 2023, kun Hyrrä-järjestelmä saadaan Ruokavirastossa valmisteltua uuden kauden hakemusten mukaiseksi.

Hakemuksia ei siis toistaiseksi kannata jättää Hyrrään ja on tärkeää huomioida, että hakemukset eivät myöskään siirry uudelle rahoituskaudelle. Hakemusta ei voi jättää vireille etukäteen uutta kautta varten.

Rahoitusten haku käynnistyy näillä näkymin keväällä 2023, kun toimintaa ohjaavat asetukset on annettu ja Hyrrä-hakujärjestelmä päivitetty Ruokavirastossa uuden kauden säädösten mukaiseksi. Hakemuksia ei siis toistaiseksi voi jättää Hyrrään ja on huomattava, että hakemuksia ei toistaiseksi voi saattaa vireille muullakaan tavalla.

Uudella kaudella paperihakemuksia ei enää oteta vastaan, joten suomi.fi -tunnukset on nyt syytä laittaa kuntoon tulevan kauden hankehakuja varten.

Rahoituksen hakemisessa meneillään oleva katkos kannattaa hyödyntää uusia hankeideoita valmistelemalla. Veej’jakajan työntekijöihin voi olla yhteydessä ideoiden kanssa ja suunnittelu on hyvä aloittaa ajoissa.

Lisätiedot:
toiminnanjohtaja
Anssi Gynther
p. 0440 155 222
anssi.gynther (at) veejjakaja.fi

Linkki sähköiseen taitettuun Veej’jakaja ry:n maaseudun kehittämisstrategia 2023-2027.

Linkki kartaan, jossa on merkitty rahoituskauden 2023-2027 kaupunkialuerajaus, Mikkeli.