Haastavassa tilanteessa oleville yrityksille Business Finlandin haku

19.03.2020

Uusi hyvä väline lanseerataan tässä haastavassa tilanteessa oleville yrityksille!

https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/rahoitus/hairiotilannerahoitus/

Kenelle?

Rahoituspalvelut on tarkoitettu Suomessa toimiville pk- ja midcap-yrityksille, joiden liiketoiminta kärsii koronavirustilanteesta. Midcap-yritys on suuri yritys, jonka oma tai konsernin liikevaihto on enintään 300 M€.

Rahoituspalvelujen asiakkaita ovat muun muassa matkailu, matkailun oheispalvelut, luovat ja esittävät alat sekä kaikki toimialat, joiden alihankintaketjujen toimivuuteen koronavirustilanne on vaikuttanut tai vaikuttamassa. Rahoitusta voidaan myöntää myös kotimarkkinoilla toimiville yrityksille.

Rahoitusta ei voida myöntää, jos kyseessä on suuri yritys, toiminimi, julkinen tai voittoa tavoittelematon organisaatio, säätiö, yhdistys tai ahvenanmaalainen yritys.

Mitä?

Rahoitus on vaiheistettu kahdeksi palveluksi:

1) Esiselvitysrahoitus liiketoiminnan häiriötilanteisiin. Rahoitus, jonka suuruus on enintään 10 000 euroa. Tällä rahoituksella yritys voi selvittää ja suunnitella itselleen uusia liiketoimintoja, korvaavia alihankintaketjuja ja tuotannon organisoimista koronan aiheuttamassa häiriötilanteessa ja sen jälkeen.

2) Kehittämisrahoitus liiketoiminnan häiriötilanteisiin. Rahoitus, jonka suuruus voi olla enintään 100 000 euroa. Tällä rahoituksella yritys voi toteuttaa niitä kehittämistoimenpiteitä, joita se on tunnistanut esiselvityksessä tai muuten omana toimintanaan ja jotka parantavat yrityksen mahdollisuuksia koronan aiheuttamassa häiriötilanteessa ja sen jälkeen. Toimenpiteiden tavoitteena tulee olla yritykselle uusia ratkaisuja tuotteisiin tai tuotantoon liittyen.

Rahoitus on de minimis -rahoitusta ja sen saaminen edellyttää, että yrityksen de minimis -kumulaatiossa on tilaa. De minimis -rahoituksen enimmäismäärä on 200 000 euroa kuluvan ja kahden edellisen verovuoden aikana. De minimis -tukea myöntävät monet julkiset organisaatiot, esimerkiksi Finnvera ja ELY-keskukset.

Rahoitusta ei voida myöntää maatalouden alkutuotannon eikä kalastuksen vesiviljelyn aloilla toimiville yrityksille eikä yksityisille elinkeinonharjoittajille. Rahoitus voidaan myöntää yritykselle kerran, poikkeustapauksessa useammin. Yrityksen tarvitsema jatkorahoitus uusien ratkaisujen kehittämiseen rahoitetaan molempien rahoituspalvelujen jälkeen normaalina tki-rahoituksena Business Finlandin normaalein rahoituskriteerein

Katso tarkemmin!

https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/rahoitus/hairiotilannerahoitus/

Nyt tallennetaan tiedot vuoden 2019 osalta

15.01.2020

Pyyntö seurantatietojen toimittamisesta

Pyydämme Teitä ilmoittamaan maaseudun kehittämisohjelmasta tuetun ja toteuttamanne hankkeen (kehittämishanke/yritystuki) seurantatiedot tammikuun 2020 loppuun mennessä.

Seurantatietojen toimittaminen tapahtuu Hyrrä-asiointipalvelussa osoitteessa https://hyrra.ruokavirasto.fi/login.html .

Nyt tallennetaan tiedot vuoden 2019 osalta. Tarkemmat ohjeet seurantatietojen tallentamisesta Hyrrään löytyvät kehittämishankkeista linkistä http://ruokavirasto.mobiezine.fi/zine/165/article-25923

Kehittämishankkeiden seurantatietojen sisällöistä kerrotaan tarkemmin ohjeessa tuensaajalle seurantatietojen toimittamisesta: http://ruokavirasto.mobiezine.fi/zine/165/article-25993.

Tuensaajan tulee ilmoittaa hankkeensa seurantatiedot vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Seurantatietojen raportointijakso on yleensä kalenterivuosi. Raportointijakso voi olla myös lyhyempi, riippuen hankkeen aloittamisen tai päättymisen ajankohdasta. Viimeistään loppumaksun yhteydessä tulee seurantatiedot olla toimitettuna. Nyt seurantatietoja toimittavat ne hankkeet, joita on toteutettu vuoden 2019 aikana.

* * * *

Pyydämme Teitä ilmoittamaan maaseudun kehittämisohjelmasta tuetun ja toteuttamanne hankkeen (yritystuki) seurantatiedot tammikuun 2020 loppuun mennessä.

Seurantatietojen toimittaminen tapahtuu Hyrrä-asiointipalvelussa osoitteessa https://hyrra.ruokavirasto.fi/login.html.

Nyt tallennetaan tiedot vuoden 2019 osalta.

Tarkemmat ohjeet seurantatietojen tallentamisesta Hyrrään löytyvät yritystuista linkistä http://ruokavirasto.mobiezine.fi/zine/123/article-25923.

Hyrrä-asiointipalvelussa palataan Katso-palvelun käyttöön Suomi.fi-valtuuksissa ilmenneiden ongelmien vuoksi

11.01.2020

Ruokaviraston Hyrrä-asiointipalvelussa otettiin käyttöön Suomi.fi-valtuutus 2.1.2020. Viime viikon aikana on tullut ilmi, että valtuudet eivät muodostu kaikille hakijoille oikein. Myöskään Katso-palvelun ja Suomi.fi-valtuuden välinen oikeuksien yhteensovittaminen ei ole toiminut kaikilta osin. Lisäksi Hyrräavustaja-roolin käyttö on ollut huomattavasti oletettua laajempaa.

Näistä syistä Hyrrä siirtyy käyttämään pelkästään Katso-palvelun kautta myönnettyjä oikeuksia. Tämä tarkoittaa, että Katso-palvelun hakija-, avustaja- ja selaaja-roolit ovat edelleen käytössä.

Suomi.fi-valtuus otetaan uudelleen käyttöön, kun saadaan varmistettua sen toimivuus. Aikataulusta tiedotetaan myöhemmin.

Lähde: https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/uutiset/hyrra-asiointipalvelussa-palataan-katso-palvelun-kayttoon-suomi.fi-valtuuksissa-ilmenneiden-ongelmien-vuoksi/?fbclid=IwAR3xnIiP3Zk4X2ibkWG-lnL0SFoRcrID-MoIU2iISS9-vVwPnno7kgi65ZM

Paltasen esteetön suopolku palkittiin Vuoden 2019 hankkeena

21.11.2019

Veej’jakajan Vuoden 2019 hankkeena palkittiin Paltasen esteetön suopolku. Suopolun ideoi ja toteutti pieksämäkeläinen Tuomo Ylönen.

– Lähipiirissäni ja tutuissani on liikuntarajoitteisia, joten siitä lähti idea esteettömän luontopolun rakentamisesta, kertoi Ylönen.

Hän pyörittää kesäkahviota Paltasella suopolun maisemissa. Kahvittelun lisäksi asiakkaat voivat käydä kokeilemassa viereisellä lohilammella, miten kala nappaa. Lohilampi on Ylösen liiketoimintaa ympärivuoden.

– Siellä on kolme lampea, joissa voi kalastaa.

Lohilammella on kolme esteetöntä kalastuslaituria. Kahdella muulla lammella voi onkia jokamiehen oikeudella.

– Telkkälampi on ilmeisesti kalaton, mutta vuokra-aitan viereiseltä lammelta löytyy perinteisiä suomalaisia järvikaloja.

Yrittäjä oli jo pitkään ihaillut lampien ympärillä polveilevaa suomaisemaa kasveineen ja eliöineen.

– Mahdollista on nähdä vaikkapa pöllö, teeri ja hirvikin. Telkkälammen rannalla on telkänpönttöjä. Taannoin kävi biologi tutkimassa suokasveja. Siellä kasvaa esimerkiksi suopursuja, joiden tuoksu ilahduttaa kulkijoita, kuvaili Ylönen alueen luontoa.

Alun perin ajatuksena oli pitkospuiden rakentaminen, mutta osittain myös Tuula-vaimon vinkkauksesta hanke laajeni esteettömäksi luontopoluksi. Polku on rakennettu Siperian lehtikuusesta. Pituutta reitillä on 650 metriä.

– Lehtikuusi on ekologista. Tiheäsyisenä se kestää hyvin säiden vaihtelua ihan sellaisenaan ilman mitään käsittelyjä.

Erityisesti näkövammaisten retkeilijöiden turvallisuutta ajatellen luontopolkuun rakennettiin reunukset, jotka helpottavat reitin hahmottamista. Polku soveltuu erinomaisesti myös perheille, joilla on pieniä lapsia. Kulkijoiden käyttöön alueella on laavu ja nuotiopaikka polttopuineen.

– Paltasen esteetön suopolku on hyväksytty osaksi Pieksämäen Vedenjakaja -matkailureitistöä, joten jatkossa myös kaupunki osallistuu polttopuutalkoisiin, iloitsi Ylönen.

Suopolun rakentaminen on ollut iso urakka, johon Ylönen on Leader-tuen lisäksi käyttänyt paljon omia rahojaan ja talkootyötä.

– Lihasvoimaa tarvittiin paljon, minkä vuoksi palkkasin kaksi työmiestä avuksi. Polun alle sijoitettiin muun muassa paksut pöllit tukirakenteiksi ja korottamaan luontopolku suomättäiden yläpuolelle.

Hän kuvaili, miten veden noustessa ylemmäs luontopolulla ollessaan kokee kävelevänsä veden päällä, vaikkakin jalat pysyvät kuivana.

– Vuoden hanke -palkinto lämmittää kyllä mieltä, mutta paras palkinto tulee siitä, että ihmiset käyvät siellä retkeilemässä. Suopolun avajaisia vietettiin syyskuun alussa ja hienosti on ollut kävijöitä, hän kiitteli.

Tutustu tarkemmin:
Paltasen esteetön suopuisto

Teksti ja kuva: Sofia Flygare

Veej’jakajat ry:n hallituksen puheenjohtaja Risto Korhonen ja talouspäällikkö Kristiina Asikainen onnittelivat Tuomo Ylöstä.

Veej’jakaja ry:n hallitus 2020

20.11.2019

Veej’jakaja ry:n syyskokous pidettiin Ristiinan Huvi- ja tanssikeskus Metsälinnassa tiistaina 19.11.2019.

Kokouksessa valittiin hallitus vuodelle 2020 seuraavasti

Puheenjohtaja
Heikki Isokääntä (uusi)

Hallituksen jäsenet

Julkinen sektori
Olavi Kietäväinen, Puumala
Tapio Viljanen, Kangasniemi

Varajäsen
Marjatta Valkonen, Kangasniemi

 

Kolmas sektori
Jaakko Kuntonen, Puumala
Mervi Lintunen, Pieksämäki
Jyrki Tulppo, Mäntyharju (uusi)

Varajäsen 
Minna Saloviin, Haukivuori

 

Sitoutumattomat yrittäjät ja asukkaat:
Eija Valtari, Pieksämäki (uusi)
Eino Ylönen, Jäppilä (uusi)
Jari Viitikka, Ristiina

Varajäsen
Paavo Pulkkinen, Haukivuori

Vuoden 2020 pj. Heikki Isokääntä ottaa vastaan puheenjohtajan nuijan Risto Korhoselta.

 

Juuri valittuja vuoden 2020 hallituksen jäseniä. Edestä Marjatta Valkonen, Heikki Isokääntä, Jyrki Tulppo ja Mervi Lintunen. Takaa Tapio Viljanen, Eija Valtari, Olavi Kietäväinen ja Eino Ylönen.

Yhteystiedot

Anssi Gynther
toiminnanjohtaja
anssi.gynther@veejjakaja.fi
p. 0440 155 222
• Yleishyödylliset hankkeet
• Kansainväliset hankkeet
• Yritysrahoitus

Kristiina Asikainen
talouspäällikkö
kristiina.asikainen@veejjakaja.fi
p. 0440 155 223
• Maksatusasiat
• Teemahankkeet
• Nuoriso-Leader

Sofia Flygare
Etelä-Savon Maaseutuohjelmien
viestintähankkeen tiedottaja
sofia.flygare@maaseutukuriiri.fi
p. 0440 155 992

Käyntiosoite
Paukkulantie 22
50170 Mikkeli
Paukkulinnan Pääskynpesä
H-rakennus 2. kerros