Hanketukia ja yritystukia koskevat asetukset hyväksyttiin
31.03.2023Asetukset tulevat voimaan 6.4.2023. Asetuksien hyväksyminen mahdollistaa Hyrrä-järjestelmän yksityiskohtien viimeistelyn uudelle rahoituskaudelle. Tukien hakeminen käynnistyy vaiheittain Ruokaviraston erikseen tiedottamina ajankohtina.

Veej’jakaja ry:n kevätkokous to 20.4.2023 klo 18
23.03.2023Paikka: Mikkelin yliopistokeskus, Lönnrotinkatu 7, Mikkeli. kokoushuone 1003, (1. kerros).
Käsitellään sääntömääräiset asiat.
Kahvitarjoilu ja valtakirjojen tarkastus kello 17:30 alkaen.
Ilmoitathan saapumisestasi 13.4.2023 mennessä kristiina.asikainen@veejjakaja.fi tai p. 0440 155 223.
HUOM: Veej’jakaja ry:n kevätkokouksessa yhdistysjäsen edustaa valtakirjalla. Henkilöjäsen aina henkilökohtaisesti.
Lämpimästi tervetuloa!

Yhdistyksille Leader-tukea nuorten työllistämiseen
17.02.2023Yhdistys voi palkata 1-2 nuorta töihin kahdeksi viikoksi. 15-20-vuotiaan nuoren kahden viikon ja vähintään työtunteja 60 tunnin työllistämisestä maksetaan tukea 600 euroa. Palkattavan tulee olla täyttänyt 15 vuotta työn alkaessa. Nuoren tekemän työn täytyy tapahtua vuoden 2023 aikana.
Yhdistys ei voi laskuttaa muita tahoja nuoren tekemästä työstä. Yhdistys vastaa työnantajan velvollisuuksista.
Linkki ohjeeseen ja hakemuslomakkeeseen.
Lisätietoja Essiltä.
Essi Saarinen p. 0440 155 219
essi.saarinen@veejjakaja.fi

Leader-ryhmät allekirjoittivat sopimukset MMM:n ja Ruokaviraston kanssa
13.02.2023Maa- ja metsätalousministeriö, Ruokavirasto ja Leader-ryhmät allekirjoittivat sopimukset, jotka koskevat maaseudun paikallisten kehittämisstrategioiden toteuttamista. Sopimuksissa sovitaan ryhmien, ministeriön ja Ruokaviraston välisestä yhteistyöstä vuosille 2023-2027.
Kaikki Suomen 52 paikallista Leader-ryhmää allekirjoittivat oman sopimuksensa ohjelmakaudelle 2023-2027 Säätytalolla. Leader-ryhmät ovat maaseudun kehittämisyhdistyksiä, joissa ovat mukana alueen asukkaat ja aluetta kehittävät yhteisöt, kuten järjestöt ja alueen kunnat. Paikallisilla toimilla parannetaan maaseudun elinvoimaisuutta, kehitetään paikallisia palveluja ja elinkeinoja, tuetaan mikroyrityksiä ja yrittäjyyttä. Leader-ryhmät myöntävät EU-rahoitusta maaseudun kehittämishankkeisiin ja yritystukiin oman paikallisen kehittämisstrategiansa mukaisesti.
Tunnelmaltaan innostuneessa allekirjoitustilaisuudessa maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen ja kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio puhuivat paikallisten toimijoiden merkityksestä maaseudun elinvoimaisuuden edistäjinä.
”Leader-toiminta on lunastanut paikkansa aluekehittäjänä. Paikalliset toimet edistävät paitsi ihmisten myös ympäristön hyvinvointia, luonnon monimuotoisuutta ja ilmastonmuutoksen hillintää. Leader kannustaa ja antaa välineitä maaseudun asukkaille aktiiviseen toimintaan. Se vahvistaa osaltaan demokratiaa”, Kurvinen lausui.
”Arvostan todella paljon Leader-hallitusten työtä oman alueenne kehittäjinä, verkostoina ja alustoina”, Kurvinen jatkoi kiitellen puheensa lopuksi.
Kansliapäällikkö Husu-Kallio nosti puheessaan esiin Leader-työn edistyksellisyyden.
”Suomi on Leader-toiminnan todellinen edelläkävijä. Se näkyy tänäänkin kyvyssä yhdistää osaaminen ja asiantuntemus oman alueen tarpeisiin.”

Kuvassa vasemmalta: maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, Veej’jakaja ry:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Isokääntä, Veej’jakaja ry:n toiminnanjohtaja Anssi Gynther ja Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen. (Kuva: Satu Mali)
Leader-ryhmiä on kaikilla Suomen maaseutualueilla, ja Leader-rahoituksen piirissä on yhteensä runsaat 2,5 miljoonaa maaseutuasukasta.
Leader-ryhmien puheenvuorossa Päijänne-Leaderin puheenjohtaja Tuomas Nummela puhui yhteistyön ja yhteisöjen tärkeydestä. ”On tärkeää panostaa maaseudun yhteisöihin, jotta maaseudulla säilyy vahva yhteenkuuluvuuden tunne sekä yhdessä tekemisen kulttuuri. Yhteistyö on valtava voimavara, jota on syytä vaalia.”
Nummela peräänkuulutti myös Leader-ryhmien roolia uudistajana. ”Toimintamme tulee olla elinvoimaisen maaseudun mahdollistaja ja innovatiivinen uudistaja.”
Leader-toiminnalla eli yhteisölähtöisellä paikallisella kehittämisellä toteutetaan osaltaan Suomen EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa, mikä pitää sisällään myös maaseudun kehittämisen. Leader-toiminnan rahoitus koostuu EU:n maaseuturahaston, valtion ja kuntien rahoituksesta. Mukana on aina myös hakijoiden yksityistä rahoitusta.
Leader-toiminnan julkinen rahoitus on viisivuotiskaudelle 230 miljoonaa euroa. Yhden ryhmän saama julkinen rahoitus vaihtelee 2,6-8,3 miljoonan euron välillä. Alueittain rahoitus vaihtelee 8 miljoonan ja 28 miljoonan euron välillä.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Laura Jänis, maa- ja metsätalousminiteriö puh. 029 5162090, sähköposti laura.janis(at)gov.fi
Älykäs Kylä -opaskirja julkaistu
02.02.2023Komission Smart Rural 21 -hanke on julkaissut Älykäs kylä -oppaan
Oppaasta käy hyvin ilmi, että älykkäät kylät eivät ole pelkästään teknologiaa. Älykkäitä kyliä voi maantieteellisesti katsottuna ymmärtää kylänä, (bio)paikkana tai esim. maantieteellisenä kokonaisuutena, jossa vastataan selkeään haasteeseen (esim. jokivarren ongelmat) uudenlaisin tai innovaatiivisin menetelmin. Toisaalta Älykkäitä kyliä katsotaan konseptina tai menetelmänä, jossa pyöreään pöytään tuodaan kumppanuutta, yhteistyötä ja uusia tuulia. Käyttäkää opasta soveltaen siinä olevia mietteitä omien tarpeiden mukaan.
Toivottavasti opas antaa lisää avaimia älykkäiden kylien ymmärtämiseen ja kehittämiseen.







