Käärmekallion eläinpihan asukkaat saivat Leader-tuella upouudet asumukset
Teksti ja kuvat: Anne Kaljunen
Mäntyharjun Karankamäellä, Käärmekallion eläinpihalla, asustaa monenlaista väkeä. Kanat kuopsuttavat aitauksissaan ja kukko kiekuu komeasti. Karkki-poni ja kanit Heppu, Purkka, Birgitta ja Täplä herkuttelevat heinällä ja valmistautuvat muiden eläinten kanssa uuteen kesätyöpäivään.
Käärmekallion eläinpiha on avoinna kesäisin juhannukselta heinäkuun loppuun. Eläinpihalla voi Karkki-ponin ja kanien lisäksi tavata vuohia, aaseja, hevosia, hanhia ja lampaita. Marsut ovat vielä niin pieniä, että ne eivät päässeet muiden seuraan ulos.
– Silloin kun olin lapsi, halusin aina koiraa ja muita eläimiä. Meillä oli kotona hevosia, kaneja ja kissoja, mutta koiraa äiti ei antanut ottaa, kun meillä oli jo hirvikoira, nauraa eläinpihan emäntä Liisa Pappinen.
Sen jälkeen eläinystäviä on tullut vielä paljon lisää. Kun lähialueen mökkiläiset kävivät katsomassa hevosia ja muita eläimiä Pappisten pihalla, tuli ajatus varsinaisen eläinpihan perustamisesta – olivathan asukkaat eläinpihalle jo valmiiksi koossa.
– Siitä se sitten pikkuhiljaa lähti. Ryhdyttiin selvittämään rahoitusmahdollisuuksia ja käytiin juttelemassa Veej’jakajan toimistolla, tehtiin laskelmia ja mietittiin, kertoo Pappinen.
Veej’jakaja myönsi eläinpihan perustamiseen investointitukea, ja EU:n maaseuturahoituksen turvin toiminta saatiin käynnistettyä. Pihalle rakennettiin parkkipaikka ja kioski sekä aitauksia ja katoksia eläimille. Tallin päähän tehtiin wc-tilat.
– Leader-rahoitus oli tosi hyvä. Sai kerralla enemmän aikaiseksi ja ei tarvinnut joka kesä myllätä pihaa auki. Näin isolla ei olisi tehty, jos ei olisi saatu rahoitusta, kertoo Pappinen.
Vakituiset kävijät tuovat jo omat voikukat tullessaan
Neljä vuotta sitten avatulla eläinpihalla on jo vakituisia asiakkaita, jotka käyvät joka kesä.
Käärmekallion eläinpihalla eläimiä saa ruokkia ja rapsutella. Lasten suosikkeja ovat Karkki-poni ja kanit, jotka tykkäävät syödä, kun lapset niitä ruokkivat.
– Osa lapsista tulee jo omien voikukkapussien kanssa, nauraa Pappinen.
Iso osa kävijöistä on lähiseudulta. Osa pysähtyy ohiajoreissulla, sillä lähellä ei ole muita samankaltaisia kohteita ja Käärmekallion eläinpihalle on helppo kurvata 5-tieltä.
Vieraat ovat usein lapsiperheitä tai isovanhempia, jotka tuovat lastenlapsensa tutustumaan eläimiin. Myös nuoria aikuisia käy paljon. Pappinen kertoo, että monet kävijöistä sanovat, että nykyisin ei oikein pääse enää missään tekemisiin eläinten kanssa.
Maaseudullakin pitää olla ihmisiä ja elämää
Pappiset ovat maaseudun paluumuuttajia. Kun lapsia syntyi, he muuttivat takaisin Pappisen kotipaikalle Mäntyharjulle. Maaseudulla asumisesta ja yrittämisestä Pappisella on selkeä näkemys.
– On tärkeää, että maaseudullakin on ihmisiä ja elämää, että ei keskitytä pelkästään taajama-alueille ja kaupunkeihin. Syrjässä tapahtuu paljonkin asioista, joita ei välttämättä ulospäin huomaa. Esimerkiksi mansikat eivät vain ilmesty tyhjästä kauppoihin.
Kaksi ensimmäistä kesää Pappinen työskenteli eläinpihalla itse. Tänä kesänä eläinpiha työllistää Pappisen tyttären ja yhden ulkopuolisen työntekijän.
– On kiva, että saa työllistettyä maaseudun lapsia. Täältä on pitkä matka lähteä muualle töihin, jos ei ole ajokorttia, toteaa Pappinen.
Käärmekallion eläinpihan toiminta on nyt juuri sopivassa mittakaavassa, eikä suuria laajentumissuunnitelmia ole näköpiirissä. Ellei sitten ensi kesänä keksitä taas jotain uutta.
Tuki: Yrityksen investointituki
Rahoittaja: Veej’jakaja ry
Hanke: Kotieläinpihan perustaminen
Tuen saaja: Käärmekallion eläinpiha
Leader-tuki: 5 695,20 euroa
Kokonaisrahoitus: 16 272 euroa
Toteutusaika: 8.6.2021–8.8.2022
Käärmekallion eläinpihan verkkosivu
Naaraniementie 173, 52720 Karankamäki
Käärmekallion eläinpihan Facebook-sivu
Käärmekallion eläinpihan Instagram-sivu
Onko sinulla idea oman yrityksen käynnistämiseen tai kehittämiseen? Lue lisää Veej’jakaja ry:n rahoitusmahdollisuuksista yrityksille.
