Remontti pelasti käyttökiellon partaalla olleen työväentalon

Kangasniemen työväentalon historia juontaa juurensa 1950-luvun lopulle, jolloin talo rakennettiin talkoovoimin. Talossa on vuosien saatossa järjestetty lukemattomia kokouksia, kansakoulun opetusta, kunnan päivätoimintaa, konsertteja, tansseja, teatteriesityksiä, jumppia sekä yksityistilaisuuksia.

2020-luvulla työväentalossa on edelleen sama henki: taloa ylläpidetään talkoovoimin, ja taloa saavat hyödyntää kaikki kangasniemeläiset yli puoluerajojen. Koronan vuoksi työväentalossa on ollut tavallista hiljaisempaa viimeisen vuoden ajan, ja säännöllistä toimintaa on ollut vain ryhmäliikuntatunti.

Kaija ja Tapani Koskinen olivat aktiivisesti mukana työväentalon kunnostuksessa. Kaija Koskinen veti tiloissa näytelmäpiiriä jo 1990-luvulla.

Sen sijaan talkoohenki on puhissut talossa läpi korona-ajan. Ajan saatossa työväentalo oli päässyt kehnoon kuntoon, ja terveystarkastaja oli vähällä kieltää kaikki tilaisuudet rakennuksessa. Terveysriskejä muodostivat muun muassa kellarista löytynyt kosteushaitta sekä talon alapohjassa mädäntyneet esineet.

Kun päätös talon kunnostamisesta syntyi, saatiin remontti käyntiin nopeasti. Veej’jakaja ry myönsi hankkeelle 21 000 euron tuen kesäkuussa 2020, ja seuraavan vuoden alussa remontti oli jo valmis. Virallisesti projekti jatkuu elokuulle saakka, mutta käytännössä työväentalo on jälleen käyttökuntoinen.

Talon värikäs ilme on säilynyt 50-luvulta saakka. Seinillä olevat valokuvat otettiin ennen remonttia.

Kangasniemen työväenyhdistyksen jäsen ja remonttihankeen koordinaattorina toiminut Kaija Koskinen esittelee innoissaan, mitä kaikkea 42 000 euron hankerahalla – josta puolet yhdistys kustansi itse – saatiin aikaan. Kellarin seinät jyrsittiin ja tilaan hankittiin sorptiokuivain, joka säätelee ilmankosteutta. Katutasoon taas rakennettiin esteettömät WC-tilat ja vanhat naulakot korvattiin uusilla moduulinaulakoilla, joita on tarvittaessa helppo siirrellä. Isoin työ oli alapohjan tyhjentämisessä, mutta mätänevän aineksen korvaaminen hiekkapohjalla vaikutti merkittävästi sisäilman laatuun.

– Kaikki mitä pystyttiin, tehtiin talkoilla. Moniin toimenpiteisiin vaadittiin kuitenkin ammatti-ihmisiä, Koskinen kertoo.

Nyt Kangasniemellä odotetaan innolla pandemian hellittämistä, jotta esimerkiksi kesäkuusta 2020 saakka juhlasalin lavalla odottaneet kesäteatterilavasteet pääsisivät käyttöön. Taloa on markkinoitu monissa eri kanavissa, jotta entistä useammat hoksaisivat hyödyntää työväentaloa.

 Juhlasalin lava on valmis Juhannustanssit-nimistä näytelmää varten heti, kun pandemiatilanne sen sallii. Salissa järjestetään myös esimerkiksi keikkoja ja ryhmäliikuntaa.

Muutama viikko sitten Kangasniemen työväenyhdistys sai toiselta taholta tukirahaa työväentalon katon ja keittiön kunnostamiseen. Motivaatiota rakennuksen ylläpitämiseen ja kehittämiseen riittää siis edelleen.

– Talo on tässä Kangasniemen keskustassa, eikä täällä oikein ole muita vastaavia kokoontumistiloja. Tarkoitus on, että tästä tulisi koko kansan talo eikä ajateltaisi mitään puolueita. Työväenyhdistyksen ja SDP:n aatteista kertovat mainokset ovat täällä niin, että talon vuokraaja voi halutessaan ottaa ne pois.

teksti: Jere Luntta
kuvat: Lotta Tuominen

Yhteystiedot

Anssi Gynther
toiminnanjohtaja
anssi.gynther@veejjakaja.fi
p. 0440 155 222
• Yritysrahoitus
• Yleishyödylliset hankkeet
• Kansainväliset hankkeet

Kristiina Asikainen
talouspäällikkö
kristiina.asikainen@veejjakaja.fi
p. 0440 155 223
• Yleishyödylliset hankkeet
• Maksatusasiat
• Teemahankkeet
• Nuoriso-Leader

Käyntiosoite
Mikkelin yliopistokeskus
Cultiva-rakennus, 2. kerros
Lönnrotinkatu 7
50100 Mikkeli